Käpypojasta tuli Riimi ja Karhunpojasta taisi tulle Muffe. Pojista on kuulunut vain hyvää, reippaita ovat niinkuin pitääkin mutta rauhoittuminenkin onnistuu. Tosi mukava kuulla että asiat sujuu.

Jäljellejääneet tuntuvat hyvin helpoilta, neljä pentua on selvästi vähemmän kuin kuusi. Meteliä lähtee näistäkin ja vauhtia riittää. Kuitenkin esim. ulkona on helpompaa kun tarvitsee laskea vain neljään. Silmänisku Reviiri on laajentunut yhä vaan, koko piha on käytössä eikä meinaa enää riittääkkään vaan retket ulottuvat pellon puolellekin. Ulkoilua on harrastettukin ahkerasti, tunninkin  kun lauma peuhaa pihalla niin jaksavat sitten nukkua. Jännittävää on ainoastaan se jos isot koirat innostuvat juoksemaan, silloin pennut painuvat piiloon ja kurkkivat sieltä sitten varovasti. Luoksetulo on tosi kivalla mallilla, kaikki tulevat heti kun kutsutaan.

Tarrakin on alkanut pentujen kanssa vähän leikkiä kun ne eivät enää yritä koko ajan imeä. Ulkona sen leikit ovat vähän turhan rajuja. Pennut vain sinkoilevat ympäriinsä kun Tarra käytännössä juoksee niiden yli. Näin ollen Tarra vähemmän ulkoilee niiden kanssa, Pyry on parempi ulkoilukaveri.

Korvat alkavat olla pystyssä melkein kaikilla. Ainoastaan ison tytön korvat eivät ihan jaksa vastustaa painovoimaa vaan lurpattavat vielä. Kaikilla on kuitenkin ihan omanlaiset korvat. Kontiaisen korvat ovat olleet pystyssä jo monta viikkoa ja ovat sopivan kokoiset ja hyvin säännölliset. Repolaisen korvat nousivat pystyyn pari päivää sitten ja ovat pitkät ja kapeat. Ja pikkutytön korvat ovat aika leveät ja vähän leveälle kiinnittyneet. Hienoja persoonallisia korvia siis!

Huomenna muuttaa uuteen kotiin Repolainen. Onneksi se jää tähän melkein naapuriin ja tulee varmasti välillä käväisemään täälläkin. Loput lähtevät viikonloppuna.